Lofooteille

Torstai 7.7.   

Saavuimme Lofooteille iltamyöhään. Sitä ennen päivällä Jussi kävi mantereen puolella ilmailumuseossa.

Yö tuli vietettyä Bodön leirintäalueella, joka on ihan lentokentän kupeessa.

Siellä on myös Naton lentotukikohta. Aamun aikanakin ilmassa pörräsi useita F-16 hävittäjiä.

Niiden äänet oli jyhkeät.

Mennen tullen leirintäalueelle päästiin filmille

Jussin taivas koitti, kun se pääsi Bodön ilmailumuseoon. Itse odottelin reilut kaksi tuntia Möykyssä ja kävin sillä välin kaupassa. Alla kuvassa kuulemma Hurricane-hävittäjä.

Seuraavat kolme kuvaa Jussin tiedostoista. Tämä Sabre-suihkuhävittäjä oli kuulema hieno.

Kristiansundin blokissamme kirjoittelin, kuinka norjalaiset vievät kapakalaa (suolattua ja kuivattua turskaa) Italiaan saakka. Toisen maailmansodan alla Norjan ilmavoimat olivat hankkineet Italiasta Caproni-pommikoineita vaihtamalla niitä kapakalaan.

Tämä parivaljakko oli jonkun norjalaisen lentueen maskotteina. Huomaa kilipukin Norja-aiheiset virkatut sarvenlämmittimet.

Pojat ottivat päiväunet Jussin ollessa ilmailumuseossa.

Imailumuseon yhteydessä oli useampi lentosimulaattori.

Pääsin Jussin kyytiin 30 minuutiksi simulaattoriin. Käytiin tutustumassa virtuaali-Lofootteihin etukäteen. Huomaa herran autuas ilme.

Jyhkeät on Lofoottien maisemat

Bodön katukuvaa

Syreenipensaat alkavat täällä vasta kukkimaan. Meillä ne kukki jo toukokuun lopussa.

Bodön katukuvaa

Ennen pitkälle lauttamatkalle siirtymistä, ulkoilutettiin Nero ja Keke hyvin. Hirvitti jo ennakkoon, miten ne pelkäävät metelissä autokannella ja laivan keinuessa Möykyssä keskenään.

 m/s Landekodella siirryttiin Bodöstä Lofoottien kärkeen Moskenesiin. Merimatka kesti 3,5 tuntia (108,-€)

Keke ja Nero joutuivat jäämään autokannelle Möykyn sisään koko matkan ajaksi.

Autokannelta löytyi suomalaista hydrauliikkaa Jussin työuran varrelta. Sitähän piti oikein kuvata. Jussi oli kuin olis lapsensa nähnyt.

Näitä Jussi suunnittelee ja myy edelleenkin.

Autolautalla oli hyvät penkit ottaa päikkärit. Jostain taaempaa kuului kunnon miehen kovaääninen kuorsauskin.

3,5 tunnin merimatkan aikana ehti hodarit hakea kahvilasta

Ulkona oli viileä merisää. Aurinko paistoi, mutta ilman toppatakkia siellä ei kauaa pystynyt olemaan.

Useampi matkustaja virkkasi tai neuloi laivamatkan aikana. Jussi käytti ajan kiikaroimiseen Hannen ottaessa päikkärit.

Siellä ne Lofootit alkavat näkymään.

Karvapoijat olivat ihan tohkeissaan saavuttuamme autokannelle takasin. Keke näytti pelkäävän enemmän keinutusmatkasta ja tyrkytti kymmeniä pusuja halukkaille kiitokseksi, ettei oltukaan hylätty häntä.

Perille Lofooteille Moskenesiin saavuttiin ilta yhdeksän aikoihin.

Lofootit lumosi heti. Jopa Jussi myönsi, että nyt Turun saaristo jää kakkoseksi.

Näitä julmetun isojen kalanpäitä oli kuivumassa valtavasti. 

Onneksenne en voi tätä hajua tuoda teille kuvan välitykselläkään. 

Yöksi majottauduttiin Å:n kylään. Koirien iltalenkki tehtiin kyseiseen kylään klo 23 aikaa ja oli vielä ihan valoisaa.

Muutama muukin turisti oli ottanut yöpaikan tästä parkkialueesta.

Komeat suomalaiset  retkibussit 

Torstaina 7.7 siirryimme Bodöstä Lofoottien Å:han. Lauttamatka kesti 3,5 tuntia.