Keskiviikko 13.7.
Tämä päivä on pyhitetty aiemmin rästiin jääneiden kilometrien kiinnisaamiseen eli varsinainen ajopäivä tiedossa Suomen Neidon käsivarresta. Tätä piiiiitkää suoraa Kilpisjärventietä riitti....
Lähtiessämme Kilpisjärveltä, osui alkumatkalle Järämän sotamuseo/linnoitusalue, jossa oli Lapin sodan näyttely. Eihän Jussi voi näitä ohittaa, niinpä Möykyn ratti kääntyi tänne 😆
Venäläiset sotavangin olivat rakentaneet jatkosodan aikana saksalaiskomennossa linnotusalueen kivistä. Koko linnoitusalue on aikanaan katkaissut koko (Suomen) käsivarren noin kyynärpään kohdalta.
Museosta osa oli sisätiloissa, josta löytyi tutkittavaa mm tuntureista vast'ikään löydettyjä esineitä.
Nämäkin saksalais-sotilaan sukset ovat löytyneet vasta vuonna 2005 tunturista. Niihin löytyi oikein erilaisia kärjenpäitä.
Kilpisjärveltä valokuvia 1940-1945
Sotavankien rakentama aaltopeltikorsu,
jonka sisälle mahtui 8 henkilöä nukkumaan.
Näitä sotavankien rakentamia juoksuhautoja oli museoalueella parin kilometrin verran.
Panssarintorjuntatykki vm 1940.
Jokunen korsu oli saanut rapistua.
Ja matka jatkui, kunnes sain päähäni poiketa....
Enontekiössä, jossa olin yli 30 vuotta sitten rippileirillä. Hyvin löydettiin tämä talo. Muistan, kun tytöt majoitettiin "lukkojen" taakse päärakennuksen yläkertaan ja pojat sai olla vapaammin ulkorakennuksissa keskenään.
Silti yritimme karata yläkerran ikkunan kautta sekä hiipimällä erittäin narisevia yläkerran portaita myöden alakertaan ja ulos. Hämärään portaikkoon oli tehty pelotteeksi ihmishahmo, jota ainakin minä pelkäsin ja palasin kiltisti omaan punkkaan.
Keli tuntui kyllä paljon lämpimämmältä kuin sääennuste kertoi.
Taaskin etsimme lounaspaikaksi suojaisen rantapaikan. Tällä kertaa Enontekiöstä. Laiska lomalainen otti kertakäyttögrillin esiin ja....
paistoi siinä muutamat lihavartaat sekä nakit.
Massut ravittuna ja Jussin otettua "pakolliset" päikkärit, matka jatkui. Kävimme hetken pyörähtämässä Levillä.
Siellähän näytti ihan sveitsiläiseltä kylältä.
Päivän määräpäässä Rovaniemellä Jätkänkynttiläsilta.
Leirintäalue oli kauniilla paikalla Kemijoen varrella. Tänne siis yöksi, jotta....
päästään kunnon (?!) suihkuihin.
Valittiin muutamasta vapaasta sähköpaikasta tämä suuren koivun vierestä, jotta Keke & Nero pääsisivät tarvittaessa nopsaankin ulos pissalle. Myöhemmin illasta huomasimme, kuinka olimmekaan saaneet aidan toiselle puolelle sitarinsoittajan.
Ilta-aurinko painui Kemijoen taa.
13.7 tuli ajettua 455 km Kilpisjärveltä Enontekiön kautta Rovaniemelle.
Rovaniemellä 13.7 iltana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti