Edellisenä iltana valmiiksi pakatut reput selässä läksimme lompsimaan Funchalin linja-autoasemalle. Päivän ohjelmassa olisi vaeltaa kaksi eri levadaa vajaan kilometrin korkeudessa. Aamun lämpötila näytti 14 astetta, joten vuoristossa olisi vieläkin kylmempää. Siispä kerrospukeutuminen oli taas pop.
Päästyämme linja-autoasemalle, totesimme muutaman muukin turistin lähtevän samoille levadoille.
50 minuutin bussimatka kiemurteli serpentiiniteitä kohti Ribeiro Frioa. Matkalla korvat meni lukkoon monta kertaa.
Kartalla punaisella tuleva 14 km reittimme.
Ensimmäinen levadareitti oli vain 3 km pätkä Balcoes-nimiselle näköalapaikalle. Liejuisen polun päässä avautui mahtavat näkymät. Tuulenpuuskat olivat täällä korkealla aika voimakkaita. Repusta ja tukasta sai tosiaan pidellä kiinni.
Jotta jaksaisimme vaeltaa seuraavan 11 km levadan Portelaan, täytimme vatsamme ensin Ribeiro Frion ravintolassa oikein maistuvalla kalakeitolla valkosipulileivillä paikalliseen tapaan.
Massut sopivasti täynnä suuntasimme Portelaan lähtevän levadan suuntaan. Ravintolan kaunis kukko saatteli meidät vielä :)
Alkuun levada oli leveää polkua, mutta muuttui sitten 30 cm kinttupoluksi. Ensimmäiset 8 km päästiin kuivin jaloin, sitten alkoikin satamaan ja tuuli meinas viedä tekaritkin suusta. Täytyi tarkkaan katsoa kapeimmissa kohdissa, mihin astuu.
Keskellä vuoristoa levada jakautui kahteen eri suuntaan, oli kartanluku paikallaan
Matkalla rupesi tosiaan satamaan, eikä auttanut kuin pistää töppöstä ripeämmin toisen eteen. Takasinpäin olisi ollut pidempi matka.
Näkyvyys sateen aikana puuskista oli aika kehno. Edes kameraa ei tehnyt mieli kaivaa esille.
Vaikka meidän kohdalla vielä satoi, kaukana siintävä kylä kylpi auringonvalossa.
Arvioimme, että levadan loppupäähän ei voi olla enää pitkä matka. Pian edessämme olikin huojentava kyltti....
Loput vajaat 3 km käveltiin kylätietä pitkin Portelaan. Tuuli vain yltyi entisestään ja pelkäsin puiden kaatuvan päällemme
Se tunne, kun pääsimme hikisinä ja sateen pieksiminä (elävänä!) perille, oli helpotus!!! Kaikesta huolimatta, tämä levada oli tosi hieno kokemus.
Vaikka lähtöpaikkaan tuli bussilastillinen turisteja, saimme käytännössä kävellä koko matkan yksin lintujen viserryksien saattelemana. Opaskirjan mukaan tämä viimeisin 11 km levada olisi vienyt aikaa 3,5-5 tuntia, mutta meillä köpöttelyyn meni aikaa tasan kolme tuntia.
Illalla käytiin vielä Funchalin vanhassa kaupungissa syömässä tuttavapariskunnan kanssa. Tällä kertaa otin papukaijakalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti