Vuoden 2017 ensimmäinen reissu suuntautuu Karibialle

Vuosi 2017 alkaa 1.pv tammikuuta aamutuimaan 8900 km lennolla Frankfurtin kautta Atlantin yli Ranskalle kuuluvalle Martiniquen saarelle.

Siellä majottaudumme airbnb:n kautta yksityiseltä vuokrattuun bungalowiin.

Uskon tulevan viikon Martiniquen saarella olevan unohtumaton ❤

Sieltä matkamme jatkuu AirAntilleksen siivin Puerto Ricon San Juaniin, jossa siirrymme toiseksi viikoksi RoyalCaribbeanin "lemmenlaivalle".

Laiva käy viikon aikana viidellä eri saarella (kartalla punainen reitti): U.S. Virgin Island, St.Maarten, Dominica, Barbados ja Grenada.

Laivaviikon jälkeen onkin paluulento Puerto Ricosta Oslon kautta Helsinkiin.

Suuret kiitokset jälleen kerran vakituiselle koiriemme hoitajalle❤ On mukavampi reissata, kun tietää karvalasten olevan omassa kodissa hyvässä hoidossa. Kiitos äiti❤

Savossa sukuloimassa

Perjantai 15.7 ja kotiinpaluu lauantaina 16.7 

Nämä kaksi viimeistä reissupäivää meni sukuloidessa Siilinjärvellä ja Rautalammilla. Äidiltäni sain kopiotua puhelimella monen monta valokuvaa, kuten tämänkin, jossa vanhempani ovat yhden vuorokauden ikäinen pariskunta häistään eli kuva on otettu 7.6.1965

Palatakseni perjantain 15.7 aamuun....heräsimme Iisalmen yläpuolelta Soinlahdesta rekkaparkista! Edellisenä iltana tai siis yöllä katsottiin vaan jokin hiljanen (oli vielä silloin) parkkipaikka, mutta voi ei, mikä rekkaralli alkoi aamuyöstä ympärillämme :D :D :D Välillä tuntui, kuin rekka tulis Möykyn seinästä läpi. Silti nukuimme puoli horroksessa aamu kymmeneen saakka.

Myöhäisen aamiaisen jälkeen matkasimme äitini luokse Vuorelaan Kuopion kupeeseen.

Nerolla ja Kekellä oli paljon tutkittavaa ja katseltavaa "mummon" parvekkeella.

Nyt kun olimme synnyinseuduillani, lähdimme kyläilemään isäni 80-vuotiaan veljen luokse Siilinjärvelle. Saimme taas heiltä muutamia lisänimiä sukupuuhuni.

Siilinjärveltä serkkuni ja setäni talot

Heille on aina niin lämmin mennä.

Perjantaina 15.7 ajeltiin Soinlahdesta Vuorelaan ja kilometrejä kertyi vaivaiset 79, muttei jaksettu sitä edellisenä iltana enää ajella.

Lauantaina 16.7 heräiltiin Möykystä äitini asunnon rantaparkkipaikalta Kallavedenrannalta. Äiti oli tehnyt meille hänen asunnolleen maittavan aamiaisen valmiiksi. Mikäs meidän oli sitten vatsat täytettyinä lähteä ajelemaan kotia kohti. 

Matkalla kuitenkin poikettiin Suonenjoen vieressä Vaajasalmella,

jossa on äitini vanha lapsuudenkoti. Nykyään se on enoni perheen hyvässä hoidossa.

Samaisesta talosta ilmakuva 60-luvulta.

Tästäkään kyläilypaikasta emme lähteneet "tyhjin käsin", sillä saimme taas sukupuuhuni lisää kuvia. Tässä on ukkini vanhemmat Anna (1876-1931) ja Timofei Turkki (1873-1939).  Molemmat on haudattu Salmiin, nykyiseen Venäjän Karjalaan.

ja kun olimme päässeet Rautalammille saakka, haimme toisen enoni ja menimme hänen kanssaan syömään Rämäkkä Holiday:siin. Paikan omistaja on minun 3.serkkuni yhden polven takaa ja tapasinpa hänetkin nyt ensimmäistä kertaa.

Lounaan jälkeen veimme enoni asunnolleen Rautalammille ja olimme jo lähdössä etelää kohti, kun pyörähdimme vielä isovanhempieni ja tätini haudalla.

Lauantaina 16.7 ajeltiin Vuorelasta Vaajasalmen kautta kotiin Vantaalle. Kilometrejä tuli 420.

Koko Norjan matkan kilometrit 5149

Möykky oli ajossa kolmen ja puolen viikon aikana yhteensä 94 h 6 min.

Ja keskinopeus oli huimat 54 km/h. Tosin se nousi,kun päästiin Suomen puolelle ajamaan. Norjasta poistuttaessa se taisi olla 51 km/h.

Möykyn keskikulutus oli 8,6 l/100 km. Se tarkoittaa 443 litraa dieseliä koko matkalle, eli n. 5,5 tankillista. Vaikka Norjassa olikin paljon mäkiä, niin kulutus jäi pieneksi pienen nopeuden takia. Jos Möykky taivaltaa 100 km/h niin se syö jo yli l0 litraa satasella.

Tässä vielä suurinpiirtein reitti kokonaisuudessaan.

Isotätiäni tapaamassa

Torstai 14.7.

Päivän kohokohta oli mennä tapaamaan isäni serkkua. Tässä kuvassa vuodelta 1946 hän on oikealla ylhäällä, kun isäni (2v) istuu alhaalla oikealta toinen.

Aamu Rovaniemen leirintäalueella aamiaispuuhissa. Tätä hetkeä kutsumme "persevaaraksi" sillä kun vähänkin kyykistyt, pyyhkiytyy tavarat pöydältä 🖒😆 ja koirat kiittää😅

Tältä näyttää normi aamu leirintäalueella eli yhdessä jonotamme septitankin tyhjennykseen. Juha Perälän sanoin " mikään ei yhdistä karavaanaria, kuin hyvien huomenien toivottelu kusilaatikkoa kantaen"😂

Leirintäalueelta suuntasimme sovitusti isäni 83-vuotiaan serkkuni luokse Rovaniemen keskustaan. Olihan taas hiukan jännittävää mennä tapaamaan henkilöä, jota en ollut koskaan ennen nähnyt. Juttua riitti ja saimme jälleen uutta tietoa sekä valokuvia mm. iso-iso-isoisästäni sekä -äidistäni sukupuuhuni. Oli ilo käydä hänen luonaan ❤

xxx

Rovaniemellä ollessamme, pitihän nämäkin turistirysät käydä omin silmin toteamassa.

Joulupukin shop

Eihän jouluun ole enää kuin reilu 5 kk 😀

Täältä löytyi eri maiden joulunäyttely. Tälläinen on saksalaisten joulu, kun taas....

venäläisillä pakkasukko on olennainen osa joulua.

Ranuan ympäristössä oli suota silminkantamattomiin. Näimme pakettiautosta purkautuvan marjanpoimija-filippiiniläisjoukon, joista osa oli tehnyt itselleen hyttyssuojat. Lippikseen oli niitattu keltainen pyyhe, johon oli leikattu silmille aukot😂😂😂

Ettekä arvaa, kenen mieltymysten perässä mentiin tälle Pudasjärven lentokentälle. Oltiin taas ajamassa ohi, kun moinen kyltti pakotti tekemään uukkarin ja pyörähtämään pienelle lentokentälle. Sielläpä olikin Draken DK 219 museoitu pihapiiriin.

Emmekä ehtineet olla viittä minuuttia kauempaa, kun taivaalta kuului lentokoneiden ääniä. Kentän päällä lensi kuviolentoa neljä täysin erilaista konetta. Oli vesitaso, kaksimoottorinen potkurikone, kaksitasoinen taitolentokone ja ultrakevytkone.

Tunne, äänet ja näkymä oli niiden tullessa kohti meitä, kuin jostain kauhuelokuvasta.

Mutta ylilennot oli kieltämättä huvittavan upeita.

Jussi kävi haastattelemassa paikallisia lentokerholaisia ja sai kuulla, että näillä neljällä lentäjällä ei ollut mitään muuta syytä hassuihin muodostelmalentoihin, kuin että heillä oli ollut tylsää 😂😂😂

Pudasjärven ylilentojen jälkeen Möykyn keula takas reitillemme. Poroja poukkoili tasaseen tahtiin tielle.

Ja siellä taas. Välin saatiin ukkoskuuroja ja hetkessä aurinko paistoi.

Kekelle alkoi tulla pitkän ajomatkan aikana tylsää ja haki pallonsa, jota vingutti kiitettävästi ainakin puoli tuntia.

Kunnes simahti taseen auton liikehdintään. Nero nukkuu kaikki ajomatkat lattialla olevassa pesässään. 

Alkumatkasta laitoin Puolangalla asuvalle Chihu-ystävälleni viestiä ja niinpä me kävästiin heilläkin. Eikös heillä olekin söpö sauna?

Matkanteko jatkui kauniissa Kajaanin ilta-auringossa.

Puolangalta suoraan kerääjältä ostetut lakat maistuivat iltapalalla hyvältä. Tuli lapsuus mieleeni, sillä näitä meillä oli joka kesä sankko tolkulla.

Usva valloitti suot ja tien paikka paikoin.

Torstaina 14.7 ajettiin Rovaniemeltä Iisalmen Soinlahteen. Kilometrejä tuli 432.

Tähän jäätiin yöksi.